Rengasennuste · Suomi

Talvirenkaiden säännöt

Ovatko talvirenkaat pakollisia?

Ovat, marras–maaliskuussa ja vain kelin niin vaatiessa. Tieliikennelain 105 §:n mukaan ”jos sää tai keli sitä edellyttää, marras-, joulu-, tammi-, helmi- ja maaliskuun aikana on käytettävä talvirenkaita, joiden kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 3,0 millimetriä”. Laki ei nimeä päivää eikä paikkaa, vaan jättää arvion kuljettajalle.

talvirenkaat käytettävä, jos keli edellyttää · nastat sallittu ehdoitta nastat sallittu vain, jos sää tai keli edellyttää ei vaatimusta

Huhti–lokakuussa laki ei vaadi talvirenkaita. Jäljelle jäävät renkaan yleinen vaatimus, pääurien syvyys vähintään 1,6 mm (104 §), ja tienkäyttäjän velvollisuus noudattaa ”olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta” (3 §). Lokakuinen jäinen tie on yhtä liukas kummalla puolella rajaa tahansa.

Ennen 1.6.2020 talvirengaspakko oli kalenterisääntö: talvirenkaita oli käytettävä joulu–helmikuussa kelistä riippumatta (asetus 1257/1992, kumottu). Nykyinen tieliikennelaki 729/2018 laajensi kauden marraskuusta maaliskuuhun ja siirsi päätöksen kelille ja kuljettajalle.

Kartta näyttää kunnittain, missä päin Suomea tienpinta on menossa pakkasen puolelle lähipäivinä.

Milloin talvirenkaat saa vaihtaa pois?

Kun keli ei enää edellytä talvirenkaita. Marras–maaliskuussa kesärenkaisiin saa siirtyä heti, kun keli sen sallii, sillä laissa ei ole päivämäärää, joka avaisi vaihdon kesken kauden. Huhtikuun 1. päivästä talvirengasvaatimus lakkaa kokonaan, koska 105 § ei kata huhtikuuta.

Päivämäärä ei kerro, millainen keli on. Traficom neuvoo vaihtamaan renkaat sään ja kelin mukaan ja uusimaan talvirenkaan jo noin 5 mm:n urasyvyydessä, vaikka laki sallii 3,0 mm:iin asti.

Takatalvi on Suomessa tavallinen. Siksi kartta kääntyy vihreäksi vasta, kun ennustejaksolla ei ole enää yhtään jäätävää yötä.

Milloin nastarenkaat ovat sallittuja?

1. marraskuuta – 31. maaliskuuta ilman ehtoja, lain sanoin ”marraskuun alusta maaliskuun loppuun”. Nastarengaskauden ulkopuolella nastat ovat sallittuja, ”jos sää tai keli sitä edellyttää” (106 §). Lokakuun lumisade tai huhtikuun takatalvi ei siis tee nastarenkaista laittomia.

Pääsiäinen ei enää määrää päättymispäivää. Kumotun asetuksen 1257/1992 mukaan nastarengaskausi jatkui pääsiäismaanantaita seuraavaan maanantaihin, jos se oli 31.3. jälkeen. Voimassa olevassa laissa päivä on aina 31. maaliskuuta.

Nastat asennetaan kaikkiin pyöriin: henkilö-, paketti- ja erikoisautoon sekä enintään 3,5 tonnin perävaunuun. Puolinastoitus ei ole vaihtoehto.

Nastarengas ja kitkarengas ovat laissa samanarvoiset, ja kumpikin täyttää talvirengasvaatimuksen. Kitkarenkaalta vaaditaan nykyään lumipitomerkintä.

Kartta kertoo kunnittain, onko sään mukainen poikkeus voimassa juuri nyt siellä missä ajat.

Miksi laissa on kuukaudet, jos keli kuitenkin ratkaisee?

Koska kausi ja kelipoikkeus ratkaisevat eri asian. Nastarengaskauden sisällä nastat ovat sallittuja ehdoitta, sen ulkopuolella ehdollisesti, ja ehdon on täytyttävä siellä ja silloin kun ajat.

Kausi rajoittaa tien kulumista ja katupölyä, jotka ovat koko maan yhteenlaskettuja määriä. Lain valmistelussa ympäristöministeriö varoitti, että pidempi kausi johtaisi ”suurempaan katupölyn muodostumiseen ja päällysteiden kulumiseen” (HE 180/2017 vp).

Kelipoikkeus huolehtii siitä, ettei kausi pakota ketään huonoille renkaille yksittäisenä jäisenä päivänä.

Samalla logiikalla pääsiäissääntö ”poistettaisiin monimutkaisena”: liikkuva päivä oli tarpeen, koska pääsiäisenä matkustetaan pohjoiseen, missä talvi voi jatkua. Sen hoitaa nyt kelipoikkeus.

Mikä on talvirenkaan urasyvyysvaatimus?

Vähintään 3,0 millimetriä pääurissa silloin, kun talvirenkaita on käytettävä (105 §). Renkaan yleinen vähimmäisvaatimus ympäri vuoden on 1,6 mm, moottoripyörällä 1,0 mm (104 §). Kulunut talvirengas voi siis täyttää yleisvaatimuksen ja silti alittaa talvirenkaan rajan.

Talvirenkaan ura on se tila, johon sohjo ja vesi pakenevat renkaan alta. Siksi Traficom suosittelee uusimaan talvirenkaan jo noin 5 mm:n urasyvyydessä, selvästi ennen lain rajaa.

Mikä merkintä kelpaa talvirenkaaksi?

Lumihiutalemerkintä 3PMSF, maastokäyttöön hyväksytty POR-merkintä tai nastarengas. Traficomin määräyksen Ajoneuvojen käyttö tiellä (kohta 2.1) mukaan pelkkä M+S-merkintä ei enää riitä: se kelpasi siirtymäajan 30.11.2024 asti, O2-luokan perävaunun renkaassa 30.11.2029 asti.

3PMSFlumihiutale vuoren päällä
PORmaastokäyttöön hyväksytty
Nastarengaskelpaa aina
M+S yksinei riitä 30.11.2024 jälkeen

Vanhasta kitkarenkaasta kannattaa tarkistaa uran lisäksi kyljen merkintä.

Tarvitseeko peräkärry talvirenkaat?

Tarvitsee, jos sen luokittelu- tai kytkentämassa on yli 0,75 tonnia ja enintään 3,5 tonnia. Marras–maaliskuussa, kelin niin vaatiessa, talvirenkaita on käytettävä myös tällaisessa perävaunussa (105 §). Alle 750 kg:n kevyt peräkärry jää vaatimuksen ulkopuolelle.

Nastojen osalta sääntö menee toisin kuin usein luullaan: ”Jos vetoautossa on nastarenkaat, luokittelumassaltaan yli 0,75 tonnin ja enintään 3,5 tonnin painoisessa auton perävaunussa on käytettävä talvirenkaita” (106 §). Vetoauton nastat velvoittavat perävaunuun talvirenkaat, eivät nastoja.

Yli 3,5 tonnin yhdistelmät kuuluvat 105 §:n 2 momenttiin, joka vaatii kuorma- ja linja-autolta 5,0 mm:n uraa vetävillä akseleilla ja 3,0 mm muilla sekä perävaunussa.

Lähteet ja vastuu

Tämä sivu on tiivistelmä, ei virallinen säädösteksti eikä oikeudellinen neuvo. Jokainen väite on tarkistettu näitä lähteitä vasten, ja ristiriitatilanteessa noudatetaan niitä, ei tätä sivua.

Sivun tiedot on tarkistettu lähde lähteeltä 7.8.2026. Virheestä tai muuttuneesta säädöksestä voi ilmoittaa osoitteeseen contact@rengasennuste.fi. Lopullinen vastuu renkaiden valinnasta ja ajamisesta on aina kuljettajalla itsellään. Palvelun vastuurajaus kokonaisuudessaan.

Entä oman alueeni keli?

Laki kertoo säännön. Se, milloin sääntö laukeaa siellä missä ajat, riippuu kelistä, ja keli vaihtelee samana päivänä satojen kilometrien matkalla.