Tietoa palvelusta

Rengasennuste kääntää sää- ja tienpintaennusteen kunnittaiseksi vastaukseksi: pysyykö tienpinta sulana, onko talvikeli tulossa ennusteen aikana, vai onko se jo alkanut. Kartalla on Suomen 309 kuntaa, ja jokainen saa oman värinsä.

Tämä sivu kertoo, millä menetelmällä väri syntyy, mihin arvio perustuu ja missä sen rajat kulkevat. Oman alueen tilanne näkyy kartalla. Lain vaatimukset eli pakollisuus, nastojen aikaikkuna, urasyvyys ja peräkärry ovat sivulla talvirengassäännöt.

Väri kertoo, milloin renkaat on vaihdettava. Sen takana on aina sama asia: mitä tienpinta tekee. Laskenta on syksyllä ja keväällä sama, ja vuodenaika vaihtaa vain vastauksen — syksyllä sama ikkuna on takaraja, keväällä odotusaika.

Väri ja tienpinta	Syksyllä	Keväällä
Pysyy sulana koko 27 vrk:n jakson	Vaihtoon yli 27 vrkKesärenkaat riittävät	Voit vaihtaa nytKesärenkaat riittävät
Voi jäätyä 27 vrk:n sisällä (pitkä ennakko)	Vaihtoon alle 27 vrkKäänne näkyy, mutta aikaa on	Odota vieläTakatalvi on yhä mahdollinen
Voi jäätyä 10 vrk:n sisällä	Vaihtoon alle 10 vrkTalvikeli lähestyy	Älä vaihda vieläTalvikeli voi palata
Jäätyy jo 3 vrk:n sisällä tai lunta luvassa	Vaihtoon alle 3 vrkTalvikeli alkanut	Talvirenkaat yhä tarpeenTalvikeli ei ole ohi
Ennustetta ei saada	Kunta jää kartalle harmaaksi. Puuttuvaa ennustetta ei oleteta vihreäksi.

Lähiaika ratkaisee punaisen: tarvitaan kaksi jäätävää vuorokautta, tai yksi mitattu jäätyminen (se on jo todettu, joten yksi riittää). Koko jakso (suunnilleen rengasliikkeen varausaika) ratkaisee oranssin: yksi jäätävä vuorokausi riittää, kun malli pitää sitä vähintään 60 % todennäköisenä. Yksittäinen kylmä yö kaukana muusta jaksosta ei siis vielä väritä kuntaa.

Pitkä ennakko ratkaisee keltaisen, ja se on eri luonteinen kuin kaksi muuta. Kolmen viikon päähän ei lasketa tienpintaa eikä yksittäisiä öitä, vaan kaksi rauhallista suuretta: vuorokauden keskilämpötilan kolmen vuorokauden liukuva keskiarvo painuu alle +7 °C ja jaksolle osuu vähintään kaksi odotusarvoista pakkasyötä. Kumpikin on sellainen, jota yksi vuorokausi ei liikuta. Ikkunat ovat sisäkkäisiä: kunta saa aina lyhimmän värin, joka siitä voidaan sanoa.

Punainen ja keltainen perustuvat tienpinnan lämpötilaan, eivät ilman. Kirkkaana ja tyynenä yönä tienpinta jäähtyy ilmaa kylmemmäksi ja voi jäätyä, vaikka ilma näyttäisi vielä plussaa. Malli arvioi tienpinnan lämpötilan säästä jokaiselle vuorokaudelle. Mekanismi on avattu kohdassa mihin malli perustuu.

Kuluva päivä yhdistää kaksi ensimmäistä tasoa: kulunut osa vuorokaudesta on mitattu, loppuosa ennustettu, ja kortilla näkyy näistä kylmempi.

Jokaiselle päivälle lasketaan myös jäätymistodennäköisyys: mitä yksimielisempiä sääennusteen mallit ovat yön lämpötilasta, sitä kapeampi epävarmuus. Tarkkuus on mitattu 554 havainnon aineistolla (luvut kohdassa mihin malli perustuu).

Niin sanottu ”+7 asteen sääntö” (kesärengaskumi alkaa kovettua noin +7 °C:n tuntumassa) luetaan usean päivän keskiarvona, ei yhden kylmän aamun perusteella. Sen lisäksi ennusteessa on oltava ainakin yksi yö, jona tienpinta voi mennä pakkaselle.

Nastarenkaiden laillisuus on oma signaalinsa eikä vaikuta yllä kuvattuun väriin. Aikaikkuna tulee kalenterista, mutta sen ulkopuolella keli voi silti oikeuttaa nastat: milloin nastarenkaat ovat sallittuja.

Sivupalkin jokainen kortti on selitetty alla kohdassa sivupalkin kortit selitettyinä.

Kun kunta on valittu, sivupalkkiin ilmestyy useita kortteja. Tässä on, mitä kukin näyttää.

Koko Suomi

Näkyy ennen kuin kuntaa on valittu: kuntien määrä, ennusteen ikä, suhteellinen vihreä/keltainen/punainen/harmaa -palkki ja kunkin värin lukumäärä.

Kunnan väri

Valitun kunnan väri, lyhyt ”koska”-perustelu ja kolmiosainen asteikko, josta näkyy missä kohtaa kunta on. Laskentatapa on yllä kohdassa miten ennuste toimii.

Vaihda viimeistään / Kesärenkaat aikaisintaan

Päivämäärä, johon mennessä kannattaa toimia, päivät jäljellä ja lyhyt selite. Jos ensimmäinen jäätävä yö on epävarma, päivämäärä näkyy arviona eikä varmana.

Tänään

Lähimmän aseman tiedot ja kuluvan koko vuorokauden alin tienpinnan ja ilman lämpötila (kulunut osa mitattu, loppuosa ennustettu, kylmempi näkyy). Sääkuvakkeet kertovat jäästä, jäätävästä sateesta tai muusta liukkaudesta. Katso kolme tasoa.

10 vrk ennuste

Tuntimatriisi: sarake vuorokaudelta, 24 solua alaspäin, lumi- ja kuuramerkein. Jokainen väri on jäätymisen todennäköisyys — sula alle 40 %, rajalla 40–60 %, jäätyy vähintään 60 %, syvin askel yli 90 % — eikä lämpötila. Tämä on kortti, joka ajaa punaista (lähiaika) ja keltaista (koko jakso). Ks. kaksi aikaikkunaa.

Pitkä ennakko (kolme viikkoa)

Käyrä vuorokauden alimmasta ilman lämpötilasta, ei tienpinnan: lähipäivät tarkkaa ennustetta yhtenäisellä viivalla, kauemmat MET Norwayn pitkän jakson ennakkoa katkoviivalla noin 26 vuorokauteen asti. Otsikkorivi kertoo käyrään sovitetun suunnan — milloin nollaraja ylittyy — ei yksittäisen yön ennustetta. Tämä ennakko on se, joka värjää kunnan keltaiseksi: kun kolmen viikon keskilämpötila painuu alle +7 °C:n ja pakkasöitä on odotettavissa, kunta saa määräajakseen 27 vuorokautta. Kortin päivämäärä on silti eri asia kuin väri — väri on ikkuna, päivämäärä arvio sen sisältä, ja siksi se on merkitty sanalla ”noin”. Ennakko puhuu ilmasta, koska niin pitkälle tienpintaa ei voi laskea.

Nastarenkaat

Nastarenkaiden laillisuus, poikkeus tai kielto kunnassa: oma signaalinsa, erillään väristä. Aikaikkuna kalenterista, poikkeus kelistä. Ks. milloin nastarenkaat ovat sallittuja.

Ilmiö on tuttua tiesäätiedettä: kirkkaana yönä tie säteilee lämpöä taivaalle ja jäähtyy ilmaa kylmemmäksi. Saman ilmiön laskee kunnollisena energiataseena Ilmatieteen laitoksen RoadSurf-malli (Kangas, Heikinheimo & Hippi 2015, avoimena lähdekoodina 2024) ja kansainvälinen METRo (Crevier & Delage 2001). Rengasennuste ei ole energiatasemalli vaan näiden karkea approksimaatio: se ei tunne tien rakennekerroksia, auringonsäteilyä, liikennettä eikä suolausta, joita koko maan kattava kymmenen vuorokauden ennuste ei voi saada.

Palkit näyttävät, kuinka usein ennuste piti paikkansa 554 mitatun tieasemahavainnon aineistossa: 60 % rajan yläpuolella ennuste jäätymisestä osui lähes aina ja sen alla vain kolmasosassa tapauksista. Siksi raja on siellä missä on. Koko aineistolla kuluvan päivän keskivirhe on 1,65 °C ja jäätymisen osumatarkkuus noin 91 %. Havainnot ovat pohjoismais-balttilaisesta tiesääasemaverkosta, pääosin Suomen rajojen ulkopuolelta, ja kertovat tarkkuudesta ylläpidetyllä päätiellä. Pienemmällä tai hoitamattomalla tiellä jäätä voi olla silloinkin, kun malli osuu oikeaan.

Tarkempi tausta: mallin korjaukset, kertoimet ja kalibrointi

Jäähtymislukua rajoittaa kaksi korjausta, jotka näkyvät etenkin kesällä. Yön pituus: perusluku vastaa loka–tammikuun öitä, joissa pimeää riittää toistakymmentä tuntia. Utsjoella 12. elokuuta hämärää ei ole lainkaan, eikä tie ehdi silloin jäähtyä kuten marraskuussa, joten jäähtymislukua pienennetään sen mukaan, kuinka kauan aurinko on horisontin alapuolella. Loka–maaliskuussa yö on Suomessa kaikkialla niin pitkä, ettei korjaus muuta lukemia lainkaan. Maan lämpö: asfaltin alla on lämpövarasto, joka pitää pintaa lämpimänä. Näätämössä mitattiin 7. elokuuta 2026 tien alta +22,3 °C. Lämmin maa vaimentaa jäähtymislukua mittausasemien oman maan lämpötila 4–7 cm -anturin perusteella. Kumpikaan korjaus ei voi viilentää arviota eikä nostaa sitä ilman minimilämpötilaa korkeammalle: ne voivat vain poistaa jäähtymistä, jolle mallilla ei ole perusteita.

Mallin kertoimet ovat oma arviomme, eivät peräisin julkaisusta. Se, että selkeä yö laskee pinnan 3,0 °C ja sateinen 0,3 °C ilman minimin alle, on valittu suuruusluokaltaan fysiikkaan sopivaksi, ei sovitettu mittausaineistoon. Sama koskee tuulen ja kastepisteen rajoja sekä sitä, kuinka lämpimänä maa alkaa vaimentaa jäähtymistä. Ne ovat siis perusteltuja nyrkkilukuja, joita on tarkoitus tarkentaa havaintojen karttuessa. Näiden ääripäiden väliin jäävät poutayöt lasketaan ennusteen pilvisyysprosentista niin, että matala pilvi hidastaa jäähtymistä enemmän kuin ohut yläpilvi. Yön pituus on näistä poikkeus: se lasketaan leveysasteesta ja päivämäärästä, eikä siinä ole kerrointa arvattavaksi.

Yön pituus otetaan huomioon kumpaankin suuntaan, joten keväällä Lapin lyhyt yö vaimentaa jäähtymislukua samalla tavalla kuin elokuussa: 15. huhtikuuta Utsjoen kohdalla noin kolmanneksen. Kevätarvio siirtyy siis hieman aiemmaksi kesärenkaiden suuntaan. Valinta on tietoinen, koska virhe siihen suuntaan siirtää takaisinvaihdon ajankohtaa eikä talvirenkaisiin siirtymistä. Molemmat päät tarkistetaan, kun mittausaineistoa on kertynyt talven yli.

Myös ”+7 asteen sääntö” on rengasalan vakiintunut nyrkkisääntö, ei tutkimuksen määrittämä raja-arvo. Kumin jäykistyminen kylmässä on todellinen ilmiö, mutta juuri luku +7 °C on alan konventio. Siksi sitä luetaan tässä pehmeänä, usean päivän keskiarvona eikä tarkkana kynnyksenä.

Kymmenen vuorokauden ennusteen tarkkuus ei riitä tarkan jäätymispäivän nimeämiseen, mutta varauksen ajoittamiseen se riittää. Kunnan väri lasketaan yhdestä edustavasta pisteestä, joten saman kunnan sisällä rannikko ja sisämaa voivat poiketa toisistaan.

Ennuste päivittyy kahdesti vuorokaudessa syys–joulukuussa ja maalis–huhtikuussa, kerran vuorokaudessa tammi–helmikuussa ja maanantaisin touko–elokuussa. Kartan yläreunassa lukee, milloin näkyvä ennuste on laskettu, ja sivu kertoo itse, jos päivitys on jäänyt tulematta.

Lähteet ovat kahdessa kerroksessa. Ilman ennusteen antaa säälaitos. Tienpinnan luku on mitattu, mallinnettu tai arvioitu (miten ennuste toimii), ja tienpinnan mittaukset ovat Suomessa yksin Fintrafficin.

Ilman ennusteen luvut ja sanalliset kuvaukset tulevat Ilmatieteen laitokselta. MET Norway antaa saman ennusteen epävarmuuden ja pitkän jakson ennakon, kattaa ne alueet, joita Ilmatieteen laitoksen haku ei tavoita, ja toimii varalähteenä, jos haku epäonnistuu.

Kaksi palvelua ei ole kaksi eri mallia. Molemmat nojaavat ECMWF:n ennustemalliin, ja Pohjoismaiden tarkkuusmalli on MET:n, SMHI:n ja Ilmatieteen laitoksen yhteinen. Kun kaksi lähdettä päätyy samaan lukemaan, se kertoo vain, että kaksi palvelua on samaa mieltä. Se ei tarkoita, että kaksi erillistä mallia olisi vahvistanut saman asian.

• Ilmatieteen laitos: sääennuste, avoin data, lisenssillä CC BY 4.0
• MET Norway (Meteorologisk institutt, api.met.no): sääennusteen epävarmuus, kolmen viikon ennakko ja varalähde, avoin data, lisenssillä CC BY 4.0
• Fintraffic / digitraffic.fi: tiesääasemien havainnot ja tieosuuksien keliennuste (tienpinnan lämpötila), avoin data, lisenssillä CC BY 4.0
• Tilastokeskus: kuntarajat (309 kuntaa)
• Leaflet: karttakirjasto

Palvelussa ei ole käyttäjätilejä. ”Näytä oma alueeni” -toiminto selvittää alueen selaimessasi. Sijaintitietoa ei tallenneta eikä lähetetä minnekään.

Sivusto käyttää Google Analytics 4 -tilastointia Cloudflare Zarazin kautta. Näin näemme, mitä kuntia katsotaan ja palataanko sivulle uudelleen. Tilastointi käynnistyy vasta, kun hyväksyt sen evästebannerista, ei oletuksena. Voit muuttaa valintasi milloin tahansa alatunnisteen ”Evästeasetukset”-linkistä.

Sivupalkissa voi näkyä rengasliikkeen varauslinkki, joka on aina merkitty ”Kaupallinen yhteistyö” -tunnisteella. Linkki on erillään sääennusteesta: ennuste ei tiedä, kenellä on ostettu näkyvyyttä alueella, eikä kaupallisuus voi vaikuttaa väriin.

Palautteet, virheilmoitukset ja mainospaikkakyselyt voi lähettää osoitteeseen contact@rengasennuste.fi. Sama osoite kulkee mukana palvelun tekemissä datakyselyissä, joten myös tietolähteiden ylläpitäjät tavoittavat meidät sitä kautta.